Pohjola kaatoi MuPan, Heitto TorBalin!!!
Ystävänpäivän turnee kauniissa Kempeleen palloiluhallissa, järjestäjänä SC MuPa ry. Pelit olivat keskipäivän aatelia, klo 12 ja 14 ja vastassa järjestävä joukkue ensin ja TorBal pian perään. Pelaajalista oli pullollaan miesten nimiä, mutta todellisuudessa miehiä oli paikalla 12. Vastustajalla oli onneksi vielä vähemmän miehiä ja vieläpä ottelu alla eli vauhtia piti pitää. Ottelu alkoi juuri kuten Tapun ilta Samantassa päättyy, tutustumalla mattoon ja tunnustelemalla vastustajaa. Talkootäti Salo junttasi Buren loistavan vaparista lähteneen syötön pirttiin takakulmalta jo ajassa 5.34. Vastustajan jalat olivat jääneet koppiin ja joukkue ei saanut rakenneltua ensimmäisessä erässä yhtään maalipaikkaa, kiitos hyvän joukkuepuolustuksen. Erän lopussa Kiventerä taikoi pallon verkkoihin Supen passista ja erätauolle 2-0- johtoasemassa. Toinen erä alkoi löntystellen ja jatkui samaa rataa tuottaen tukun komeita maaleja 15-minuuttisen aikana. Supe ja Pohjola tekivät yhden mieheen ja Ana kaksi, kolmanteen erään lähdettiinkin siis jo 6-0- lukemissa. Vauhtia pelissä oli vain ajoittain ja aina kun sitä löytyi olivat vastustajat pulassa nälkäisten HaHe-hyökkääjien edessä. Kolmas erä ehti vanheta vain 11 sekuntia kun oli tilanne jo 7-0, MR. A heitti tyhjiin Naumasen syötöstä. Koko kentällä ollut ketju Nappi-Bure-Känö, BMI muuten yhteensä n. 13, sai pyöriteltyä eniten vastustajan väsynyttä ja kapeaa pelaajarinkiä. Allekirjoittaneellekin siunaantui yksi tekopaikka – Supe katsoi, juuri pelin alla formatoidulla pelisilmällään, lumipalloefektin lailla puolesta kentästä liikkeelle lähteneen pelurin askeleet ja nasautti parin miehen ohi pallon täydellisesti lapaan, epäonnistunut haltuunotto ja paljon huonompi vetokin vielä ja pallo lirui kulmaan. Verbaalinen harakiri ei liene tässä tapauksessa riittävä, mutta manageriksi ylenemisen jälkeen ei sitä voi todellisesti toteuttaa sillä kausimaksut nousisi pilviin ja eräskin taksikuskina toimiva herrasmies, joka muuten omaa managerin ja Supen jälkeen joukkueen kolmanneksi karvaisimman vartalon vaikka mittaa miehellä on vain noin kymmenys kahteen muuhun pitkän huiskeaan atleettiin verrattuna, ajautuisi siihen tilaan, että sunnuntain yövuoron ja torstain aamuvuoron lisäksi tulisi valita myös yksi työvuoro lisää. Tämä puolestaan taas aiheuttaisi sen, että kyseisen gentlemannin avec joutuisi muuttamaan koulutuksen suuntausta aina haasteellisempaan mentaalipuolen hoitoihin ja kauniit punaiset, ehkä lievästi jopa Sompujärven kupeilla majaa pitävien hirvimiesten yllä olevia liivejä muistuttavat, turvaliivit vaihtuisivat puhtaan valkeiksi pitkiksi kaavuiksi, mistä taas seuraisi puolestaan se, että menetettyämme tämän miehen Heittolaisille tulisi eteen haaste – kuka vetää rankkarit? Halukkaita ja vapaaehtoisia löytyisi, mutta kenellä riittäisi kädet. Kempeleessä jatkui maalikarkelot, Heiton sarakkeeseen kertyä kaikkiaan 12 maalia ja vastustajakin sai nakattua yhden hyvän pelin pelanneen Vellun taakse, sillä vaikka tulos oli 12-1, olisi molemmat joukkueet voineet tehdä puolenkymmentä maalia enemmän pelin tiimellyksessä. Vellun lisäksi pari komeaa torjuntaa esitti myös hyökkäyksessä hirmuiset tehot, 2+6, kirjauttanut Burtsi. Hyvää pelissä oli paljon, mutta myös negatiivistä löytyi, joskaan en ala erittelemään mitään sen kummemmin, sillä 12-1- lukemat taululla, ollessaan oikeutetut tai vaikka ei niin oikeutetut, puhuvat puolestaan.
Toisen pelin tiedettiin olevan aivan erilainen ja ottelussa piti olla hereillä alusta asti, sillä vastaan asetteli korkealta karvaava ja hyvin liikkuva TorBal. Otteluun saatiin hyvä alku kun sunnuntaina yhteensä 4 maalia viimeistellyt Suksi survoi pallon maaliin jo ajassa 2.16, syötön jakeli ihana Jarmo. Erä oli kauttaaltaan kovatempoinen, mutta loppuerässä enemmän jalkaa liikutti vastustaja ja me vain odottelimme että Vellu hoitaa ja toivoimme pääsevämme johdossa erätauolle. Toive toteutui, mutta heti tauolta palattua ajassa 15.49 vastustaja syötti HaHe-kapteenin jalan kautta pallon maalille ja ensimmäisenä pallossa oli vastustaja ja taululla 1-1- lukemat. Kohta perään päästiin yrittämään ylivoimaa ja pyöritys oli varsin mallikasta kunnes vastustaja pääsi palloon ja karkasi läpiajoon, viimeistellen vastustajien toisen maalin hieman erikoisesti sijoittuneen Vellun selän taakse. Vastustajillekin tarjottiin ylivoima mahdollisuus, mutta eipä tainnut yhtään kunnon laukausta saada vastustajien viisikko aikaiseksi. Jäähyn jälkeen jatkui taas juoksentelu ja se tuotti vastustajien seuraavan maalin ja vaikka loppuun tuli vielä vastustajille jäähy, mentiin tauolle 3-1- tappioasemassa. Kolmas erä alkoi ylivoimalla ja juuri jäähyn loputtua maalin takana aikansa pörrättyään Supe nosti pallon maalin eteen ja paikalle kiisi Kiventerän Toni siirtäen pallon verkkoon ja takaa-ajo oli alkanut. Peli oli täysin Heiton hallintaa kolmannessa erässä ja saimme muun muassa useita lähivapareita, joista yksi toi tasoitusmaalin, kiitos Nikkisen, joka pommitti etuyläseen reikäliinin. Syötön tarjoili Kiventerä ja suurta roolia otti myös velipoika Änä joka puheillaan sekoitti TorBal-viisikon, tosin saattoi sekaantua kyllä myös muuan vaihtopelaajakin. Peli oli komeasti tasoitettu ja kun vauhtiin oltiin päästy tehtiin vielä yksi lisääkin, senaattori-Salo juoksenteli maalille ja reboundista verkkoa heilutti sunnuntain kovin maalipyssy Järppäri, a.k.a Suksi. Loppu olikin sitten pallon pyörittelyä hyökkäyspäässä, ensin tasakentällisin, sitten ylivoimalla ja lopuksi vielä kahden miehen ylivoimalla. Maestrona toimi ikäisekseen mielestäni hyvin säilynyt Supe, jolle vuosia kylällä velloneiden huhujen mukaan on kertynyt jo pyöreät 100. Toinen tärkeä lenkki oli ensimmäisen jäähyn hankkinut Kiventerä. Vellu selvisi viimeisestä erästä helpolla, mutta alussa mies pelasti meille inhimilliset asemat pärjätä pelissä. Koko joukkueelta ehjä esitys ja mukava oli pelata taas. Parin viikon päästä jatketaan Suomussalamella.